Luentoja
Mitä biodynaaminen viljely tekee maaperän parantamiseksi? Kuinka kaupunkilainen voi vaikuttaa maaperän hyvinvointiin kuulumalla ruokaosuuskuntaan? Miksi yhteisöllisyys on tärkeä osa maanhoitoa? -tutkimuksia ja käytäntöä.
Luennon pitävät Kaupunkilaisten oman pellon viljelijät Kirsi Keltti ja Teija Heikkinen
Maaperä ylläpitää elämää
Maaperällä tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta, joka koostuu elottomasta kivennäisaineksesta, orgaanisesta eli eloperäisestä aineksesta, vedestä ja siihen liuenneista aineista, kaasuista sekä eliöistä.
Humus on eloperäisen aineksen maatumisesta syntyvää hienojakoista amorfista massaa, joka on erittäin kestävää mikrobiologista hajotusta vastaan ja siten tärkeä ja kestävä hiilinielu.
Se sisältää runsaasti funktionaalisia ryhmiä, jotka voivat pidättää vettä ja ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Humus myös sitoo yhteen pieniä kivennäismaapartikkeleja muodostaen niistä suurempia yksiköitä eli muruja, mikä parantaa maan rakennetta ja ehkäisee eroosiota.
Hyvärakenteisessa maaperässä ilmakehän hiilidioksidia yhteyttävien kasvien juurten kasvu on tehokasta. Juurten maaperään tuottamat orgaaniset yhdisteet ruokkivat ritsosfäärin mikrobistoa ja muuta eliöstöä, lisäävät hiilisyötettä maahan ja palvelevat siten osaltaan ilmastonmuutoksen hillintää. Biologisesti aktiivisessa maaperässä ravinteet kiertävät tehokkaasti, mikä lisää maaperän tuottokykyä ja vähentää ravinnevalumista aiheutuvaa vesistökuormitusta.
Luennon pitää MMT Salla Venäläinen, maaperä- ja ympäristötieteen lehtori, Helsingin yliopisto
